Tällaisen haasteen Sukoter minulle tässä taannoin heitti:
Elämäsi viisi merkittävää taitekohtaa, jotka ovat tavalla tai toisella muuttaneet elämääsi (järjestyksellä ei ole mitään merkitystä).
Vaikeaa tää on miettiä niitä, kun on monia asioita, mitkä voisin listata, mutta laitetaan nyt niitä mieleenpainuvampia:
1) Vuonna 1975 aloitin koulun ja muutin pois isovanhempien luota. Muutos tuntui melkoiselta, kun asuin ennen en niinkään syrjässä vaan metsän keskellä. Uusi asuinpaikkani oli myöskin maalla, mutta kylässä oli silloin kolme kauppaa, posti ja kaksi pankkia (nykyään ainoastaan yksi pankki). Olin siihen mennessä tottunut leikkimään yksin tai naapurin 2-3 vuotta nuorempien poikien kanssa ja nyt luokallani oli kahdeksan oppilasta ja koko koulussa niitä kuutisenkymmentä.
2) Vuonna 1977 sain pikkusiskon, aivan ihanan pyöreäkasvoisen ja makkarareisisen. Onko siskoni siis muuttunut yhtään niistä ajoista???
3) Vuodet 1981 ja 1983, jolloin isovanhempani kuolivat. Molemmat olivat minulle läheisempiä kuin oma äitini, koska olin viettänyt heidän kanssa lapsuudessani enemmän aikaa.
4) Vuonna 1984 tapasin entisen mieheni, joskaan en silloin sitä vielä tiennyt, että hänestä sellainen tulisi. Miten romanttista kaikki olikaan, kirjeet kulki vinhaa vauhtia minun ja Pääskyvuoren kasarmin väliä. Uskokaa pois vaan, voi mulla olla eksästä hyviäkin muistoja.
5) Vuonna 1986 sain ajokortin (huono juttu, sain olla aina kuskina) ja lopetin kouluni kesken.
6) Vuonna 1988 sain ensimmäisen lapseni. Ensimmäisen lapsen saaminen on aina sykähdyttävää.
7) Vuonna 1990 sain toisen lapseni. Esikoiseni sai pikkusiskon.
8) Vuonna 1995 muutin tälle paikkakunnalle missä nyt asun. Muutos oli hirveä, ketään en täältä tuntenut ja aluksi tuntui ihan hirveältä. Äkkiä niitä ystäviä kuitenkin tuli, osa on säilynyt näihin päiviin asti.
9) Vuonna 2001 sain kolmannen lapseni, joka hyvin pian ilmeni vaativaksi ja kovaääniseksi vauvaksi ja vaikkei enää vauva olekaan, niin edellä mainitut adjektiivit pitävät yhä paikkaansa. Ainoastaan unen määrä on lapsellani lisäntynyt.
10) Vuonna 2006 erosin lasteni isästä ja tapasin "nuoruudenrakkauteni", jonka kanssa keikutaan yhä.

Voisin lisätä listaan työpaikan saamisia ym juttuja, mutta olkoon nyt näin nämä "henkisemmät" asiat.