yritin avata silmiäni, mut vain toisen sain raolleen ilman vettä. Nyt silmät eivät ole kuin vesiputous, mutta tuntuu kuin niissä olisi roskia ja yhä niissä on rakkauden väri, siis punainen. Työterveyslääkärille sain ajan puolen päivän jälkeen. Sakun vein yhdeksän jälkeen tarhaan, mut jos tulee saikkua, niin pidän huomenna kotona. Saamme nukkua pitkään ja lähteä sitten ihan rauhassa ajelemaan kohti maaseutua. Toivottavasti silmäni ovat siinä vaiheessa hieman paremmat, jotta on mukavampi ajaa.

Lakkasin vihoittelemasta explorerille ja kokeilin pääsenkö sen avulla nettiin ja pääsin. Tunnin verran olen lueskellut suosikkejani, paljon jäi vielä lukematta.

Elukat saivat minut aamulla hermoromahduksen partaalle. Menin minne vaan, niin kolme niitä pyöri jaloissa. Avasin oven mennäkseni vessaan, niin kaksi niistä oli siellä jo ennen minua. Roope nousi mun jalkojen nojalle, niin mustasukkainen Pipsa tuuppasi sen pois. Kun annoin kissoille ruokaa tilanne hieman rauhottui. Työkaverini pullea kissa syö vain yhden annospussin päivässä ja meidän pikkuruiset kisut parhaimmillaan kuutisen pussia kahteen pekkaan. Tosin Roope syö luultavasti neljä ja Neko kaksi, mutta kuitenkin. Kalliiksi tulevat, purkkiruoka olisi halvempaa, vaan ei tunnu kelpaavan. Muistan miten 80-luvun lopulla silloinen kissani söi silakoita ja tonnikalaa, silakat oli silloin halpoja.

Tähän loppuun vielä shaking, mihin olen hurahtanut:D Noita lanteita ja pyllyä voisin tuijottaa koko päivän.