ehtiä päivittämään blogia useammin, kun paljon kaikkea tapahtuu, mutta asioita ei enää muista muutaman päivän jälkeen. Olen kyllä nytkin käynyt pikaisesti päivittäin lukemassa muiden blogeja, mutta omaani en ole koskenut.

Taas on viikonloppu takana ja huomenna on työpäivä. Edessä on kolmepäiväinen työviikko ja keskiviikkona lähden maalle, mistä palaan kotiin vasta sunnuntaina eli monta päivää menee jälleen nettipimennossa. Meidän luokan opettaja soitti juuri ja kertoi, että hänen lapsensa on sairaana eikä hän tule huomenna töihin. Mikäli toinen työkaveri ei tule aamulla kahdeksalta töihin, niin mä teen sijaisuuden ja tällä kertaa olen siitä oikeastaan iloinen, kun muutenkin tulee palkattomia päiviä, niin voin ottaa nämä sijaisuudet vapaana eli palkatonta tulee silloin vähemmän.

Sakulla on ollut eilisillasta lähtien vatsa kuralla. Nyt ei ole muutamaan tuntiin ollut mitään oireita, mutta katsotaan miten käy hetken päästä, kun Saku taas syö. Toivottavasti tauti ei ole mitään tarttuvaa, sillä en kaipaa mitään vessassa istuskelua.

Eilen näin ensimmäiset valkovuokot.

Tämä kuva ei ole omalla kameralla otettu, mutta tuolla niitä kasvaa ihan meidän takapihan jälkeisessä metsikössä. Onkohan ne äitienpäivänä jo mennyttä, kun siihen on vielä sentään kaksi viikkoa aikaa?

Viikonloppua ollaan siis vietetty viiden hengen voimin eli paikalla on ollut minä, Makke, Saku ja Miia poikaystävänsä kanssa. Mari on ollut viikonlopun maaseudulla oman poikaystävänsä luona. Eilinen päivä oli aivan ihana. Sain jopa takapihan siivottua. Niin siisti se ei ole, että siitä kuvan tänne laittaisin. Kaikki voinevat vaan kuvitella puutarhani kukkaloiston :D Siis kun ei siellä ole kukan kukkaa. Kolme vuotta sitten kesällä vielä oli, kaksi vuotta sitten takapiha oli aivan remontissa ja viime vuonna en saanut aikaiseksi sinne kuin yksivuotisia kukkia. Pipsa on kyllä yrittänyt auttaa ja onkin kaivanut minulle valmiiksi kuoppia, joihin voin vaikka ruusupensaita istuttaa :)

Olen saanut selvitettyä omat tulevat kesän lomani. Palkatonta tulee siis pari viikkoa plus ne kaksi kesäkuun päivää, jolloin olen siis täällä. Parempaa linkkiä en nyt löytänyt. Siskoni oli varannut meille hotellihuoneen Espoosta. Kaikki Helsingin hotellien huoneet, joiden hintataso olisi meidän kukkarolle sopinut, oli jo varattu, kun olimme liian myöhään liikkeellä. Mun on Sakun (ja Pipsan) hoidon järjestäminen vielä vähän vaiheessa. Miia kai niitä vahtii, jos Miian sen hetkinen elämäntilanne vaan antaa myöden. Äitikin lupasi tänne tulla vahdiksi, mut en tiedä onko siitä Pipsan kanssa olemaan, kun Pipsa vie sitä minne sattuu. Niin ja siihen lomaani vielä... Olen siis lomalla viisi viikkoa ennen koulun alkua. Näin Saku ei sitten joudu olemaan kuin viikon varahoidossa. Mikäli Makken työt Helsingissä loppuu ennen sitä, niin Saku jää silloin Makken kanssa kotiin. Olisin toivonut, että Saku olisi mennyt isälleen viikoksi kesällä, mutta ei se tunnu järjestyvän, kaipa sekin olisi ollut ennemminkin ihme, jos niin olisi käynyt. Koskaan en voi silti olla varma, vaikka isä ilmoittaisikin jossain vaiheessa ottavansa pojan ja ilkeänä ihmisenä ajattelin kieltäväni sen, mikäli se ilmoitus siis tulee viime tipassa ja varsinkin, jos olen ottanut itse juuri siksi viikoksi palkatonta ollakseni Sakun kanssa. Tympii jälleen kerran tää tilanne niin, että olen valmis nousemaan barrikaadeille asiani puolesta. Mikäli isän pitää olla "läsnä" mun elämässäni, niin saisi siinä jotkut säännöt olla. Miten lehdistä aina saa lukea etävanhemmista, jotka joutuvat olemaan lähivanhemman pompoteltavina, mutta olen sitä mieltä, että lähivanhemmalla ei ole mitään oikeuksia ja vielä vähemmän niitä on lapsella suhteessa etävanhempaan. Jos vanhemmalla on oikeus tavata lastaan, niin sama pitäisi olla myös lapsella, vaikka uhkasakon avulla. Det är sant det!!!!

Enpä anna ikävien asioiden varjostaa elämääni, vaan mietin mukavampia juttuja ja niitä onneksi kuitenkin on olemassa. Suurimpina toiveinani olisi tällä hetkellä se, että tyttäreni saisivat jostain kesäksi töitä. Marihan ei koko kesäksi etsikään, kun on kesäkuussa kymmenen päivää reissussa, mutta Miia olisi valmis menemään töihin heti, mutta kun monista hakemuksista huolimatta niitä töitä ei vaan tunnu saavan. Toivotaan kuitenkin, että vielä tärppää.

Nyt juomaan iltakahvia, parin tunnin päästä on taas edessä kolmen vuorokauden mittainen ero omasta kullasta :(         http://www.youtube.com/watch?v=j_hiRGGrU0U

EDIT 18.43: Juuri äsken yksi työkaverini ilmoitti olevansa kuumeessa, aloitan siis päivän sijaisen kanssa kaksin, huh! Onneksi on vaan lyhyt viikko. Saku ripuloi yhä, jää Miian kanssa kotiin ja mä yritän päästä lähtemään töistä puolilta päivin.