joudumme eroamaan taas viideksi yöksi. Sitä ehti pitkän syksyn aikana tottumaan toisen läsnäoloon niin, ettei tähän erillään oloon tahdo tottua sitten millään. Äkkiähän ne viikot aina menee, mutta silti sitä toivoisi saavansa jakaa arjen toisen kanssa. Vaikka eihän se nyt olisi siltikään mahdollista, vaikka asuisimme samassa osoitteessa, kun työ vie kuitenkin Makkea ympäri rannikkoa.

Käytiin tänään taas Pipsan kanssa metsässä. Nyt Pipsa juoksenteli itsekseen ja Sakun kanssa. Saku saapui kahden jälkeen isältään kotiin ja menee seuraavaksi kolmen viikon päästä, vaikka mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Ihan hyvin oli Sakun reissu mennyt, sen verran Saku kertoi, että pulkkamäessä olivat käyneet ja pullaa leiponeet.

Huomenna sitten työt kutsuu. Menisi tää aika näinkin kotosalla, kunhan vaan rahaa jostain saisi riittävästi elämiseen. Toisaalta on kiva palata töihin, vaikkakin odotan millaisen ryöpyn minä saan niskaani naapuriluokan opettajalta ja avustajalta, kun kaksi muuta luokkani avustajaa ovat sen jo viime viikolla saaneet. Ja tänään toinen työkavereistani soitti, että on vaihteeksi kuumeessa eli huomenna on taas tiedossa sijainen luokassamme. Tuntuu tuolla nyt taudit jylläävän, mutta lapset kyllä ovat pysyneet terveinä.

Mari piipahti aamulla vartin verran kotona. Junalla tuli, bussilla lähti Tampereelle ja sieltä tulee illalla bussilla ensin Nokialle ja jatkaa sitten taas junalla kohti Kokemäkeä. Seuraavaksi tulee tiistai-iltana kotiin. Ensi viikonloppuna olemmekin seitsemän hengen voimin paikalla, siinä sitä on väkeä tähän 74,5 neliön asuntoon. Onneksi on kaksi vessaa!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!