Törmäsin tänään kauppareissullani yhteen entiseen työkaveriin. Sellaiseen, joka aikoinaan opasti mut kumisaappaan tekemisen saloihin. Hän oli saanut eläkepaperit, käsi ei leikkauksenkaan jäleen ollut työkuntoinen. Muistan hyvin miten utelias ihminen hän oli. Eipä siinä mitään, oli meillä hauskaakin, mm silloin, kun selvitimme salattua isyyttä. Nyt kuitenkin ei tuntunut kivalta selitellä omia ihmissuhdekäänteitä, varsinkaan, kun hän tuntui olevan niistä melkein paremmin selvillä kuin minä itse. Ehkä olisi silloin aikoinaan ottaa häneen yhteyttä, niin olisin tiennyt aiemmin, missä tilanteessa elämäni oli! Yhteensattumaa tai ei, mutta hänen kanssaan puhuin pitkästä aikaa eksästäni ja kuinka ollakaan eksäni laittoi nyt illalla viestiä pääseekö Saku heille ensi viikonloppuna. Hauskaa tuossa viestissä oli vain sana pääseekö. Ensin ajattelin, että vastaan vasta huomenna illalla, mutta kun kerran olen kiltti ihminen, niin vastasin heti, että pääsee. Nyt tää mun mieli siksakkaa ees ja taas. Ensin ajattelin vaan, että voi itku. Miksi eksäni pitää taas tulla sekoittamaan elämäämme. No, onhan se hänen oikeutensa ja tekeehän mulle hyvää saada vapaata Sakusta, silläkin seurauksella, että kotiin tullessaan Saku kiukkuaa minulle kaikesta mahdollisesta. Mutta mutta, minä kun olin niin huolella suunnitellut kaikki viikonloput helmikuun loppuun asti. Ja aion sen tuoda julki myös eksälleni eli kaksi viikonloppua on sellaisia milloin Saku saa luvan olla minun kanssani tai toisena viikonloppuna Saku voi mennä isälleen, mikäli isä palauttaa Sakun maalle ja tuskin isä niin tekee. Voin olla julma, mutta kun isä aina on määrännyt päivät milloin ottaa pojan, niin edes kerran minäkin saan määrätä jotain! Jotain oikeuksia haluan minäkin!

Täytyy varmaan luoda tänne uusi kategoria nimellä valituksia, vaan tuleeko sitä tekstiä mihinkään muuhun?

Pipsa odottaa pääsyä iltalenkille, siis tyyliin Pipsa haluaa viedä emäntänsä ulos. Vaan julma olen tässäkin asiassa, kun käytän sitä kuristavaa pantaa, mutta vähän se jo näyttää hillinneen neidin menohaluja. Eilen illalla huomasin Pipsassa sellaisen piirteen, että tutulla seudulla Pipsa yritti ottaa ohjat käsiinsä, vaan kun mentiin sellaiselle reitille, mikä on Pipsalle vierasta, niin neiti kulkikin kauniisti hihnassa. Ja lenkin jälkeen jatkan virkkausta, olen edistynyt siinä :)