Taas ollaan sunnuntai-illassa ja minä jaksan valittaa sitä miten nopeasti viikonloppu taas meni ja huomenna pitää/saa mennä töihin.

Perjantaina siis oltiin työporukan kanssa syömässä. Ilta vaihtui yöksi, kun kahden työkaverin kanssa jatkettiin juhlintaa toisessa paikassa. Tulin sitten viimeisellä bussilla (klo 3.15 lähtevällä) kotiin. Hirmuiset oli taksijonot keskustorilla. Jos en olisi bssiin ehtinyt, niin tuskin ennen aamua olisin kotona ollut. Ruoka ja juoma oli hyvää. Tuli myös tanssahdeltua tyttöjen kesken lattialla, oli kivaa 80-luvun musiikkia. Ihan tuli nuoruus mieleen. Lauantaiaamu ei ollu ihan hirveän hyvä, vaikka pahimmalta krapulalta vältyinkin. Oikeastaan herätessäni tuntui kuin olisin enemmän jurrissa, mitä olin kotiin tullessani. Älköön kukaan kysykö paljonko paloi rahaa, mutta niin harvoin käyn missään, että jos sen jakaisi vuoden jokaiselle päivälle tai edes viikolle, niin tosi pienistä summista on kyse. Harmi vaan, kun täällä kaupungissa ei ole ollenkaan niin paljoa herrasmiehiä, kuten aikoinaan kotiseudulla oli. Silloin ei tarvinnut montaakaan paukkua omasta pussista maksaa. Ehkä sen on hyväksi käyttöä, no mielellään miehet sitä tekevät :)

Saku oli viikonlopun isällään. Aika paljon olivat reissanneet, 13 tuntia oli mennyt autolla liikkumiseen viikonlopun aikana. Lasteni pikkusiskon ristiäiset olivat olleet lauantaina ja siellä olivat kaikki lapseni läsnä. Sen kyllä totesin, että monessa kasvatusasiassa ollaan isän kanssa aivan eri jäljillä. Sanoin, että Saku oli lyönyt toista lasta, kun se oli haukkunut Sakua Saku Sammakoksi. Isä totes tähän, että pitäähän itseään puolustaa. Musta tällainen välien selvittely kuuluu hoitopaikan tädeille. Yritin takoa Sakulle järkeä päähän sanomalla, ettei saa lyödä ketään missään tapauksessa ja jos hän ei kerro haukkumisista, niin sitten hänestä vaan tulee syntipukki kaikkeen.

Miia on tulossa tunnin sisällä kotiin maalta. Mulla on makaroonilaatikko uunissa, hyvä aika syödä :)