Kerrankinon ollut sellainen kiva viikonloppu, jolloin on saanut olla suht koht rauhassa kotona. Ei vieraita eikä vierailuja. No, tyttöjen ystävä täällä kyllä istui lähes koko eilisen päivän, mutta kun on kyse jokapäiväisestä vieraasta, niin sitä ei oikeastaan lasketa. Vaikka nautin maalla olosta, niin on se aika stressaavaa, kun siellä pitää paikasta toiseen viilettää koko ajan. Ehkä jos voisimme viettää siellä enemmän aikaa, ei tarvitsisi pienellä aikaa käydä niin monessa paikassa.

Sain sitten pitkästä aikaa eilen siivottua vähän paremmin eli ei sellaista pikaimurointia ja hätäistä lattioiden luuttuamista tällä kertaa. Pakko myös mainita, että Makkekin osallistui kerrankin oma-aloitteisesti, eikä tarvinnut sanoa mitä pitää tehdä. Kaikenlaista ryjää kiikutettiin roskiin, miten sitä voikin niin kerääntyä.

Kiva oli myös herätä aamuun, kun satoi lunta. Täällä on tänään joulunavaus ja olisikin ikävää viettää sitä maa mustana. Ohjelmassa on joulupukkia, paraatia (onhan siinä myös poliisiautoja, kysyi Saku) ja ilotulitusta. Kolme tuntia tapahtuma kestää kaikkiaan ja se on lisäksi kahdessa eri paikassa, mikä varmasti tietää aikamoisia liikenneruuhkia.

Ja sitten sarjaan "anna mun kaikki kestää". Miia aloitti eilen puheensa sanoilla "älä äiti nyt suutu" ja ajattelin mitä sieltä on tulossa, mutta tytär oli päättänyt ryhtyä kasvissyöjäksi. Ja toisin kuin Mari, Miia ei söisi edes kalaa. En jaksa/viitsi ja ennenkaikkea halua kokota mitään erikoisia juttuja, haluan tehdä sellaista perusruokaa, tavallista kotiruokaa. Tehköön tyttäret itse omat ruokansa. Itse en pidä edes kasvisruuista, haluan kasvikseni kylminä ja kovina, en kuumina ja pehmeinä, EN EN ja EN!!!! Saku oli positiivisella kannalla ja totes, että jääpä meille muille sitten enemmän jouluna kinkkua. Kananmunia ja maitotuotteita Miia sentään aikoo vielä syödä. Enkä ymmärrä mihin tää sen päätös perustuu, kun ei sillä mitään erityistä vakaumusta ole. Miten taas aloin odottaa päivää, jolloin lapset elävät omillaan, kamala äiti minä. Kaukana on ne päivät jolloin sinä ystäväni kutsuit minua leijonaemoksi, niin se maailma muuttuu!

Muistattehan myös vielä käynnissä olevan arvonnan! Vielä on vähän matkaa kymppitonniin.

Nyt kotitöihin, jos ottais ensimmäisen askeleen kohti joulua, mutta siitä sitten myöhemmin lisää. Leppoisaa sunnuntaita kaikille!