keskiviikossa ollaan ja huomenna on tohtori torstai. Nää sanonnat tulee siitä, miten koulussa lapsille päivät kerromme. Lisäksi jokaisella päivällä on oma värinsä, joita en nyt muista ulkoa, mutta mato maanantai on vihreä. Venytin työpäivääni tänään 40 minuutilla, kun työkaverin piti lähteä aiemmin kotiin tai oikeastaan asioille. Ihan kiva on kerätä näitä plussia, saa ne sitten vaihdettua joskus vapaiksi. Vietimme tänään koulussa (siis töissä) lasten kanssa halloweenjuhlaa naamiaisten ja herkuttelun merkeissä. Aivan mahtavia pukuja lapsilla oli, yksi oli leijona, toinen pelle ja noitiakin mahtui mukaan.

Kotitöitäkin tarttis joskus tehdä, mutta aika kuluu niin mukavasti muutenkin. Kohta vaan saa kahlata nilkkoja myöten elukoiden karvoissa, ellen ota imuria käteen. Eipä nää mun kotolaiset juuri muuta tee kuin roskapussia vievät. Miia saattaa tiskikonetta käyttää, jos oikein ahkeralle päälle sattuu. Miten aina löydänkin kotitöistä laistavan miehen. Eksäkin teki vasta kun käskin ja vaikka mun tyyliin kuuluu pomottaa, niin olisi silti ihan kiva, että J-O-S-K-U-S jotain oma-aloitteisesti tekisivät.

Eksästä puheenollen, soitin sille eilen. Vastasi jopa itse puhelimeen, eikä ollut kovinkaan ylimielinen. Ainoastaan yhdestä asiasta vähän näpäytti. Ja vaikea oli saada suoraa vastausta siihen tulevatko hakemaan pojan ensi viikonlopuksi. Ensin sanoi, että tulevat kai ja jos ei näy, niin eivät tule. Niinpä se yksinkertaisuudessaan menee. Sanoin sitten, että olisi se kivaa ilmoittaa pikkupojalle tulosta ja jos eivät sitten tulekaan, nin kamala poru sitä nousee. Lupas sitten ilmoittaa torstaina päivällä mikäli tulo peruuntuu. Kaikesta huolimatta laitan torstaina vielä viestä, jolla kyselen kellonaikaa, vaikka tuskin siihen selkeää vastausta saan, mutta kiva taas tuntea itsensä nöyräksi ja alistetuksi.

Kaipa tästä sitten lähden imuria käyttelemään, vielä ennen salkkareita sen ehtii tehdä. Huomenna onkin mielenkiintoinen päivä, kun saan osallistua yhden lapsen hojksiin, jonne tulee jos jonkinlaista ammattilaista ja terapeuttia. No, siellä olen arvoisessani seurassa:)