Tuskin olen ehtinyt kotiutua, kun tänään olen taas lähdössä maalle. Toisaalta olisi kiva olla täällä kotonakin, kun tekemistä takuulla riittäisi, mutta maalla odottavat marjat poimimista. Makken isä oli vielä soittanut, että karviaisia voisi tulla hänen luotaan poimimaan. En osaa niistä mitään laittaa, mutta tykkään syödä niitä. Mari tulee taas mukana, menee poikaystävänsä luokse. Pojan vanhemmat olivat tässä taannoin ulkomaan matkalla, Portugalissa muistaakseni ja Marikin oli saanut tulijaisina tyffeleitä. Miia jääkin tänne kotimieheksi yksinään tai kissojen kanssa.

Pikkukissat Huppeli ja Raitis sitten eilen jättivät meidät ja muuttivat omaan kotiinsa. Illalla sain kuulla, että ovat uusilta nimiltään Miina ja Manu, suloista.

Siskoni on viettänyt vuorokauden perheineen Nokialla Edenin kylpylässä ja lupasi poiketa tässä meillä sen jälkeen ennenkuin kotiin menevät. Heidän piti aluksi mennä Vaasaan, mutta siellä ei ollut enää lyhyellä varoitusajalla tilaa hotellissa.

Olen tässä tuskaillut tyttöjen puhelinlaskujen kanssa. Tuntuu elisalla olevan kaikki sekaisin. Saldopalvelusta saa aivan outoja lukuja, kun soitin asiakaspalveluun, niin sieltä ilmoitettiin aivan erilaiset lukemat mitä saldopalvelusta. Yksi tuttuni ei ole saanut laskua kahteen kuukauteen ja toisella suljettiin liittymä, vaikkei laskua ollut edes tullut. Luin laskut aina netin kautta, josta ne myös maksoin, mutta nyt siellä ei ole mitään laskutustietoja! Onneksi on myös paperiversiot olemassa. Nyt minulle sanottiin, että kyllä ne tiedot pitäisi siellä parin kuukauden sisällä näkyä.

Olen kokonaan työntänyt taka-alalle asian TYÖ. Sen alkuun on enää puolitoista viikkoa. Niin pitkään olen jo ollut kotona, että ihan hirvittää säännöllinen töissäkäynti, mtta lohduttaudun säännöllisellä palkalla! Ja ihan mielelläni töihin menen, ei siinä mitään, mutta on seiso muutos elämässäni ja päivittäsissä toimissa.

AURINKOISTA (toivottavasti) VIIKONLOPPUA KAIKILLE!