Taas uusi viikko alussa, niin ne päivät kuluu. Pikkupojalla on kädessä haava, ilmeisesti Pipsan hampaasta tullut. Näyttää ihan tulehtuneelta ja sit mun alkoi vaivata se, että poika sanoi saman käden kainaloon sattuvan. Meillä on tänään lääkäri, saa nähdä mitä se sanoo.

Lauantaina oli kamala päivä. Luulin, että toinen kissanpentu kuolee. Se tippui rappusilta alas, tippumista en nähnyt, mut tajusin äänistä jotain tapahtuneen ja menin alas. Siinä se pentu makasi toisella kyljellään ja sätki. Emo maukui vieressä. Otin pennun syliini ja se lakkasi sätkimästä, mut oli ihan ihmeellinen, tuntui märältä ja sillä oli kieli ulkona. Sitten se päästi kumman äänen ja laskin sen lattialle ja siinä vaiheessa se näytti ihan elottomalta. Tyypillisenä naisena aloin tietenkin kiljua. Olin yksin sisällä ja Makke kuuli mun huutoni ulos ja tuli sisälle, soitin tytölleni ja hän tuli poikaystävänsä kanssa kotiin. Sitten pentu jo vähän käveli. Soitin eläinlääkärille, mut se vaan kyseli hengittääkö suu auki, se olis ollu merkki, että keuhkoissa on jotain. Käski tarkkailla mm pissaamista. Eilen sitten syötin pennulle ruokaa ja ihan mukavasti tämä söi. Tytöt olivat nähneet pennun pissaavankin ja tänään pentu on jo leikkinyt sisaruksensa kanssa. Luultavasti mitään sen vakavampaa ei sitten kuitenkaan tapahtunut. Eläinlääkäri sanoi, että voitte toki tulla näyttämään, mutta kannattaa varutua maksamaan 80-100€, kun on päivystysaika.

Tällä viikolla pitäisi sitten tehdä pari työhakemusta jälleen. Siinä ja kotitöissä ne päivät sitten kuluu. Miten tässä perheessä voi pyykkiäkin olla noin paljon. Vaikka joka päivä kone pyörii, niin aina on korit täynnä.

Vävypoika sai sitten tietää yo-kirjoitustensa tulokset. Läpi meni, arvosanoja oli laidasta laitaan, kaksi e:tä, yksi m, yksi c ja kaksi a:ta. Oma tyttäreni ei ole vielä kysynyt mikä hänelle tuli historiassa lopulliseksi arvosanaksi. Tällä viikolla pitäisi mennä ostamaan tyttärelle vaatteita poikaystävänsä yo-juhliin. Kyllä siinä taas kyynel jos toinenkin vierähtää äidin silmäkulmasta, kun kukkaron nyörejä joutuu raottamaan. Enkä usko, että ihan pienellä raottamisella siitä selviää. Poikaystävän sisko viettää häitään kesäkuun lopulla ja sinne kai tarttis saada myös uudet vaatteet, kuka sitä nyt kaksissa juhlissa samoissa vaatteissa käy. Sanon vaan, että huh-huh! Pienemmällä tytöllä on runsas viikko koulua ja sitten sunnuntaina 3.6 lähteekin Poriin lapsenvahdiksi.

Tosta kipeästä kädestä huolimatta vein pojan aamulla hoitoon (huono äiti minä). Poika itse halusi kovasti, kun menivät teatteriesitystä katsomaan. Tällä viikolla on muitakin tapahtumia, kun kotikaupungissamme on Piip-viikko. Siis ton Piip-sanan tilalla kuuluisi olla kaupungin nimi. No, turhaan sitä kai salailen, kun muutenkin olen todella avoin ja varmaan suurin osa lukijoista tietää missä asun.

AURINKOISTA VIIKKOA KAIKILLE!!!