Viikon ensimmäinen työpäivä on takana ja olo on kuin pari viikkoa putkeen työskennellyllä. Huomenna on palkkapäivää, jee ensin ja niisk lopuksi. Laitoin äsken laskut maksupalveluun eikä kovin paljon tee mieli hyppiä riemusta, kun tilistä jäi 450. Sillä pitäis ostaa vaatteet häihin (ei omiin) ja jälkikasvulle vaatetta kevääksi ja vielä elääkin kuukausi. Tulee tässä välissä suuri lapsilisä yhdestä lapsesta ja myös mahtava valtion elatustuki kahdesta lapsesta. Vuokra ja ruoka kuitenkin nielee suurimman osan mun tuloista. Olisin onnellinen, jos joku maksaisi ne mun puolesta, pientä ovat puhelinlaskut (kolmelta hengeltä), netti maksut, kassan jäsenmaksut, vesi- ja sähkölaskut sen rinnalla. Ja miten tää mun tulotaso vielä laskee. Syksyllä saan vaan yhdestä lapsesta elatustuen, lapsilisän yh-korotus jää pois ja saan maksaa täyden vuokran, nyt sentään saan 170 asumistukea!!! On sanomattakin selvää, että jos osaisin ajatella järjellä, enkä tunteella, niin toisin tekisin. Maistraatista saamassamme lehtisessä sanottiin, että puolisolle voi joutua tai oikeastaan minun tapauksessani se on miehen etuoikeus, maksamaan elatusapua. Onkohan valmiita lomakkeita, millä sitä voi anoa???

Iltapuhteina mulla on vielä työkaverin arviointi. Näyttöviikot on ohi ja huomenna on arviointikeskustelu. Yhden näytön olen jo käynyt läpi, kaksi on vielä jäljellä. Pakko tehdä muistiinpanoja, etten ole keskustelussa aivan ulkona. Saadaan muuten ensi syksynä luokkaan lapsi, joka puhuu toisena äidinkielenään saksaa. Neljä vuotta aikoinani sitä opiskelin, mut tällä hetkellä taitoni on luokkaa Ich heisse Niina ja sprechen Sie deutsch? Oikeinkirjoituksesta ei ole tietoa.

Lunta on yhä maassa ja kun yöksi on luvattu pakkasia, ei nämä heti lähdekään. Haluan kevään alkavan!